maanantai 19. joulukuuta 2016

"I am not complete"

PUPU NALLEPUVUSSA! H&M:n lastenosasto yllätti, rakastuin, ja sitten myös inspiroiduin.



Nämä kuvat ovat oikeasti jo marraskuun lopulta, mutta tässäpä nyt vihdoin ne.










Laitoin pupun brutaalisti hakaneulalla takkiin kiinni.



Aaaa tämä valkoinen tekoturkis on niiiiin ihana, siitä ei ole tainnutkaan olla vielä kuvaa blogissa? Kirpparoin sen syksyllä aikoja sitten, olin syömässä porukan kanssa, ja sitten masu täynnä tuumasin, että viereinen kirppis on vielä puoli tuntia auki, joten kävin pyörähtämässä ja kyllä kannatti, mikä löytö kympillä! Nämä ruskeat kengät sain kamulta viimeksi Oulun reissulla, ovat lämpimät ja mukavat jalassa. Olisin laittanut valkoiset lumimiestöppöset, mutta ne ovat ihan liian kuumat siihen asti kunnes on se -20 astetta.

En voinut laittaa oikeasti piilareita, koska unettomuus ja silmäkirvellys, joten ulos lähtiessä piti pistää asuun mätsäämättömät lasit, mutta pupureppukin oli......




Kokovalkoisissa asuissa on jotain taianomaista.




Tulin eilen iskälästä taas kaupungissa käymään, huomenna on näöntarkastus ja jos on näkö huonontunut, aion hankkia uudet lasit. Kävin jo viime viikolla sovittelemassa kehyksiä.

Keskiviikkona on mummon varsinainen syntymäpäivä, josta mainitsin viime postauksessa (paitsi saatoin sanoa väärän päivän hups), ja silloin mennään porukalla tädin luo, isä tekee hirvikäristystä, täti tekee kaakun, ja minä aion leipoa jotain pikkuleipiä. Täti, isä ja setä olivat porukalla ostaneet mummolle ihan mahtavan synttärilahjan, moottoroidun sängyn, joka sille oli nyt lauantaina viety. Mummolla on ollut jo vuosia kirjoja sängyn jalkojen alla, että olisi pää vähän korkeammalla, ja jättikasa tyynyjäkin. Kyllä oli mummeli tyytyväinen, vaikka tietysti tapansa mukaan päivittelikin, kun nyt tällä tavalla oli häneen rahaa tuhlattu.

On mukava olla välillä yksin kotona. Eilen jo ahdisti koko päivän, kun olin ollut sosiaalinen monta päivää putkeen, ja teki mieli kotiin erakoitumaan vähäksi aikaa. Onneksi pääsin. Univelatkin sain isän luona nukuttua pois, niin nyt tuntuu paljon paremmalta.

Nyt pitää katsoa Edward Scissorhands koska se on jouluelokuva, ja paketoida muutama lahja. Mutta miten paketoin isän lahjan niin, ettei siitä arvaa? Kyseessä on nimittäin tyyny. Pitäisi etsiä sille sopiva laatikko jostain. Kaiken muun voin paketoida helposti. En ole tosiaan käynyt joululahjashoppailemassa lainkaan, mutta sattumalta silti niitä lahjoja on muutamia eteen sattunut. Tavallista tuuriani!


3 kommenttia:

  1. WTF, päädyin lukemaan sun blogia arvaamatta mitä täältä löytyy.. Koitan nyt pysyä kasassa. Täältä on löytyny moniaki asioita joihin mulla ois kommentoitavaa.. Mut kamoon nyt oikeasti, PUPUREPPU! En oo koskaan nähny mitään noin NOLOA!!! Huh huh..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskahan se on :3 Sitten kun nyymi kasvat isoksi huomaat että ei ole väliä sillä mitä muut ajattelee ja uskallat pukeutua niin kuin haluat, kuten Miss Chaos. Mene levittämään turhaa vihaasi ja negatiivista energiaasi jonnekin muualle :)

      Poista
  2. Voi ei toi pupureppu ja kaikki, tosi söpö asu! :3 Kaikki tollaset söpöt otus reput/laukut on aina mun heikkous kirppiksillä ja välillä pitää hillitä itsensä kon niitä on jo nii paljo :D

    VastaaPoista

Penni ajatuksistasi.